keskiviikko 6. elokuuta 2014

Talliyrittäjän hellepäivä

Taannoin tein jutun pakkaspäivästäni ( TÄÄLLÄ! ), tässä postauksessa kesäinen työpäiväni. Ainakin viime viikon tiistaina se oli varsin hikinen, lämpötila kipusi jonnekin kahdenkymmenenviiden ja kolmenkymmenen asteen väliin. Jos hevosten riesana ei olisi paarmoja eikä minun tarvitsisi tehdä raskaita töitä, nämä hellepäivät varmaan menisivät. Mutta koska työt on tehtävä JA hevosia rienaavat paarma-armeijat, en valitettavasti keksi hellepäivistä mitään muuta hyvää kuin niiden illat. Kun aurinko alkaa laskea ja ilta ehkä hiukan viilenee, hevoset rauhoittuvat ja ulkotöitä tekee enemmän kuin ilolla. Pahimpina päivinä ruokin hevoset joskus iltakymmenen jälkeen, jolloin niillä on rauha syödä ja minulla aikaa kuulostella hiljaisuutta (ja nauttia siitä suunnattomasti).

Nuo hommat mitkä teille kuvina näytän, eivät luonnollisestikaan ole jokapäiväisiä, kaikki ainakaan. Kesä on pihattotalleilla kunnostus- ja rakennusaikaa, hevosia ei niinkään kouluteta tai käsitellä. Toki väkirehut syötetään ja kaviot huolletaan, mutta jo tuo kuumuus ja paarmojen määrä ainakin täällä määrittävät paljon. En koe oikeaksi opettaa näille nuorille mitään uutta saati kärsivällisyyttä vaativaa, kun paikallaanolo edes puolen minuutin verran on liikaa vaadittu. Tai jos tuollaisia asioita tehdään, ajoitan ne joko aamuun tai sitten sinne iltaan (vuolut esimerkiksi aloitimme iltayhdeksältä).

Viime kesänä aikaani vei ratsastuskentän teko, toissa kesänä pihaton ( TÄÄLLÄ! ). Toki molemmat teetettiin ulkopuolisilla urakoitsijoilla, mutta silti suunnittelu, urakoitsijoiden "vahtiminen", venyvien aikataulujen kiroaminen sekä itsekin tekeminen veivät paljon sekä aikaani että ajatuksiani. Tänä kesänä on tuntunut varsin vapauttavalta, kun mitään ei tarvitse rakentaa. Kevyttä korjailua ja siistimistä, siinä kaikki.

Pihattohallin tyhjennys, pesu ja uuden pahnapohjan perustaminen. Ulkopuolelta seinien pesu ja mahdollinen maalaus (sekä kaluttujen rimojen vaihtaminen vähemmän syötyihin). Heinälaatikoiden tervaaminen. Aitanauhojen kiristys sekä pihattoalueella että tarhassa. Karsinoiden pesu ja maalaus. Pihattopaikkojen markkinointi. Pihattotallini pakolliset ja jokakesäiset toimet.

Niin ja aamulenkillä käyminen. Kun lannanlappaaminen ja hevosten kanssa liikkuminen sekä iltajumppien ohjaus jäävät kesäajaksi pois, alkaa se kummasti näkyä talliyrittäjän ahterissa ja vyötäisillä :D

Kello 08.30. Tarkenee lenkillä..

Päästä kaksi kissaa sisään ja yksi ulos. Anna ruokaa ja rapsuta. Päästä toinen ulos ja katso, kuinka toinen käpertyy Ponitytön viereen nukkumaan.

Nauti aamukahvi, hengaa netissä. Pääsääntöisesti se tarkoittaa kuvien käsittelyä ja niiden lisäämistä erilaisiin kuvausryhmiin vaan joka aamu kuitenkin joudun toteamaan, että olisihan senkin ajan voinut johonkin viisaampaan käyttää..
Laadi itsellesi to do-lista. ("Bobcta".. naura kirjoitusvirheellesi :D )

Vie vedet.

Siirtele hevoset pois laitumelta. Karsinaan, missä ei ole yhtään sen viileämpi mutta missä ei ole paarmoja, menevät vuoropäivinä Jere ja Poni. Se toinen menee sitten tarhaan, ja Veikko menee seuraksi, ettei yksin jäätyään juokse itseään aivan uuvuksiin. Juniorit menevät pihattoon, missä on lämmin, muttei lainkaan lentäviä.

Syö jotain pientä (kummasti kaikki suolainen himottaa..), kerää hetki voimia päivän toiseen hikoiluun (lenkki oli se ensimmäinen..). Tee hoitopaikka pihatolle; siivoa reiden mittaiset heinät ja rikkaruohot, levitä suodatinkangas, kärrää ensin murske ja sitten hiekkaa pintaan.
Hoitopaikka valmis. Ei mikään upea tai luksus, mutta täyttää tärkeimmän tehtävänsä eli pysyy paikallaan vaikka elefantit sitä kiskoisivat. Katso, kuinka juniorit pikaisesti nauttivat heiniään, ennen kuin taas kiiruhtavat takaisin sisälle.
Lepää hikisen urakan jälkeen; lanaa kenttä.

Avaa kenttä junioreille, katso kuinka ne hetken riekkuvat, ennen pihattoon palaamistaan.
 
Pohdi tuleeko päivän toinen ukkonen päälle. Ensimmäinen pyyhkäisi kauempaa ohi. (Ei tullut tämäkään päälle, hyvää niin.)
Lounaan/ päivällisen jälkeen nauti viileämmässä työskentelystä (lämpötila vain noin kaksikymmentäviisi astetta, mutta onneksi piilossa auringolta) ja siivoa valjashuone. Ei taaskaan mitään luksusta tai ökyä, mutta itse siivottu (olisitte nähneet tämän kaatopaikkaa muistuttavan tilan, kun tänne muutimme!) ja järjestetty.

Tarkoituksenmukainen tila. (Nuo ylhäällä näkyvät esihistorialliset satulat on nuorten satulaantotuttamista varten, pieni piehtarointi ei haittaa( eikä se, että kaverit sitä järsivät), kun on noin vanhasta ja halvasta satulasta kyse :D )
Aloita päivän toinen raskaampi työ, kaiva kaksi puolimetristä kuoppaa pihaton hoitopuomia varten. Urakka oli varsin hikinen, kun ensin täytyi kaivaa läpi nyrkinkokoisten kivien ja sitten saven. Lähestyvä ukkonen ja todella äkäiset paarmat eivät lainkaan helpottaneet.. Onneksi työ valmistui sopivasti tuulen ja sateen alkaessa, kun ukkonen oli muutaman kilometrin päässä. Kuopat olivat valmiit tolppia ja valua varten. Jäykkä selkä oli myös taattu..

Ukkosen, kevyen ruokapöytääntorkahduksen ja lasten kanssa hengaamisen jälkeen, aloita iltatoimet. Juniorit pihatosta, yksi kerrallaan. Kaksi laiheliinia saavat reilut täysrehuannoksensa, tässä pieni kaksivuotias Lauri :D Kun on jo ilta, eivät lentävät enää häiritse, ja saavat syötyä rauhassa.

Viimeisenä pihatosta Sakke, tuo toinen pieni kaksivuotias :D

Hännät veuhtovat suhteellisen rauhallisesti, enää ei tarvitse juosta paarmoja karkuun. Tätä on ilo katsella! Juniorit kun on saatu laitumelle, lähtevät myös ruunat laitumelle. Vesien tarkistus ja kukkien kastelu, sitten voi istua puutarhakeinuun ja ihan vain olla.


Helteisin terveisin