Siitä se lähti.. ja tähän se levisi.

PITI tehdä kuvamuistelut viime vuoden kesältä ja syksyltä. PITI tehdä ravinnonsaantilaskut jos nyt ei kaikista niin osasta ainakin. (piti myös nukkua univelkoja pois ja rentoutua kovien pakkasten aiheuttaman lisätyömäärän jäljiltä). PITI tehdä selkeä postaus pihattotyyppien väkirehuruokinnasta

PITI. Tuli seliselitynkä.

Mutta hei, hyvin se Täydellisen Informatiivisen Väkirehuruokintapostauksen tekeminen alkoi! Kuvasin pihattotyyppien "yksi syö tuossa toinen tuolla ja kolmas odottaa oman rehunsa kanssa"-järjestelyni.

 

Kolme vierekkäin, omissa tolpissaan. 

Yksi melkolailla sattumanvaraisesti valittu varsa kentän ja pihattoalueen väliin jäävässä neliössä vapaana.

Tämä varsa myös ystävällisesti näyttää varsojen syöttämiseen liittyvän suurimman ongelman, kuopivat etujalat, mikä kivasti kaataa kulhot ja pakkasilla myös rikkoo ne. Mutta hyötynsä siinäkin. Pihaton liepeillä asuvat harakat ja pikkulinnut voivat paksusti, kun niillekin piisaa tarkasti laskettua ja täydellisen aminohappokoostumuksen omaavaa ruokaa.. tana..

Pihattoalueen vieressä (ensimmäisen kuvan kolme tolppaa jäävät kuvan oikealle puolelle), kaksi omissa tolpissaan. Nopeiten syövä laitetaan ensimmäisenä, kun se on syönyt pääsee hitaammin ruokansa nauttiva oman ruokansa kimppuun. Kaikista hitaiten syövä laitetaan heti alussa omaan tolppaansa, saa sitten viimeisenä syötyä oman ruokansa kun muut ovat jo takaisin heinäkasan äärellä..

Kaksi etualalla olevaa ovat ainoat, ketkä syövät samaa ruokaa ja samat määrät. Kun tolpissa olleet ovat valmiit, pääsevät ne kentän puolelle; nämä kaksi saavat syödä rauhassa, kiitos väliporttien.

Mieluummin havuja kuin pihaton seinää..

Tähän asti meni ihan kivasti, eikö?! Vaan tähän se sitten hyytyikin, homma levisi käsiin, koska piti tehdä kahden kuukauden rästissä olevat kirjanpidot.

Kirjanpito. Suuresti vihaamani, vei NIIN liian paljon aikaa (esimerkiksi täydellisen postauksen tekemiseltä).

Kun paperipyörittelyyn joutui/ pääsi (ja kun koulusta tuli taas tulevan viikon lukujärjestys), aloin kurkotella niiin liian korkean kuusen latvaan; mietin että eikös näpsäkästi tulisi samalla sekä postaus että koulutehtävä?!

Sitten olikin pöytä jo tämännäköinen..

..eikä mistään tullut valmista, ainakaan tähän kellonlyömään mennessä.

Joten. 

Ravinnonsaantilaskelmia joudutte odottamaan koska ne ovat hieman.. hmm.. vaiheessa. Vuoden 2015 muistelut tulevat jossain käänteessä. Kuvia Ponitytön TET-harjoittelusta Harjulan Riikalla tulee kun tulee. Pihattokatetuottolaskelma on kaukainen haave. Tällä hetkellä voitte tiedustella merkittävistä jalostusoreista sekä niiden jälkeläisistä, niin amerikkalaisista, suomenhevosista kuin fwb-hevosistakin, koska teen niistä vuoden 2015 elokuussa palautettavaa koulutehtävää..

..tai siis teen ihanhetikohta kunhan olen ensin lukenut ruokinnan tenttiin..

.."Äiti hei, herää, sä nukut siinä kirja sylissäs!"

Hilpein viikonlopun toivotuksin

Minna/ Päiväkummun Hevostila

Vuosi 2015/ kevät

Talven kootut löytyvät edellisestä postauksesta (klik vaan, niin pääset katsomaan!). Tähän kokosin kevään oleellisimmat, huhtikuusta toukokuuhun (joo, tiedän, tämän nyt ei ihan noudata normaalia kuukausijaottelua, vaan väliäkö hällä..). Tai no, tiedä nyt niistä oleellisimmista, mutta ainakin sellaiset hetket, mitkä tahdon teille näyttää.

(Tässä on taas jotain ziljoona kuvaa, anteeksi, yritin kuitenkin valita monenmoisia ettette pääsisi kyllästymään..)

Note to self..
1. Älä syö purkkaa hevosia hoitaessasi.
2. Älä laita fleecetakkia päälle.
3. Älä kutita nenääsi kesken homman, ainakaan jos on keinokuituhanskat kädessä.
4. Katso, mistä suunnasta tuulee.

Karvanlähtöaika, jeeeiiij!

Oma pieni osastoni Tampereen Hevosmessuilla. Kiitos kaikille asiakkaille, sekä teille, ketkä ostitte että teille, ketkä tulitte/ jäitte jutustelemaan. Tykkäsin!

Kovin oli hidasta kentän sulaminen, tuskaisan hidasta. Huhtikuun puolessavälillä pääsi vihdoin pitävälle pohjalle liikkumaan.

Kevät! Kukkia! Eläviä eläimiä (siis muitakin kuin hevosia..)! Valoa!
OI ONNEA!!

Kenttä kun suli,pääsin aloittamaan irtohypytykset. Jokaisen varsan kanssa, sen omalla tasolla. 

Naapuritallin kisoja kuvaamassa. Arnella Nyman - Thór från Järstan. Minä NIIN rakastuin tähän ratsukkoon ja tämän oriin laukkaan!

Kaksivuotias Kiahan Sebastian näyttää, kuinka tyylipuhtaasti osaa hannoverkin hypätä :D

Ella-Aputyttö ja Herra Laumanjohtaja. Ella oli tuona viikonloppuna täällä apunani ja uskaltautui tulemaan myös lokakuussa. Syksyn työleiristä oma juttunsa täällä.

Kuvauskeikalla Hyvinkäällä. Nuorten hevosten luokat, wau! <3
Tässä yksi lemppariratsukoistani, Melinda Ignatius ja viisivuotias Riverbank Farbenfroh.

Kuvauskeikalla Ypäjän Kasvattajapäivillä. Tässä BIS, 2vuotias fwb-tamma Fleur Delacour, Teija Varjosen kasvatti. Lehmuston Late sai painella aika haipakkaa, vaan komiastihan hänellä(kin) jalka nousee. :D

Ensimmäinen mansikkakakku. Oi onnea!

Pieni Viherpiipertäjä sisälläni on herännyt ja on ikionnellinen.

Laitumeen totuttelemassa Paavo ja Seppo. Valitsin kerrankin tällaisen hillitymmän kuvan..

..koska näitä melskaamiskuviahan sitten riittää!

Joutuivat nämä otukset toisinaan hommiinkin. Tässä kolmevuotias Muskettisoturi näyttää, kuinka kylmärauhallisesti voi hevonen olla siinä vaiheessa kun joku könyää selkään ihan ensimmäistä kertaa. Tämä vain katseli sen oloisena että "niin, oliks täs jotain outoo vai??".

Matkalla lasten kevätjuhliin. Ei tartte kävellä ees taas turhaan, kun kuitenkin mennään autolla pihaton ohi. Ja ihan hyvin voi jakaa aamuheinät astetta fiinimmissä asussa :D

Nyt lähden aamuhommiin tuonne kahdenkymmenenviiden asteen pakkaseen. Suljen pellit viidestä uunista, mitä heräsin lämmittämään aamukuudelta. Jätän hanan valuttamaan, puhaltimen joudun sulkemaan. Ilkeää olisi, että yrityksessäni sulattaa jäätynyttä vesiputkea (että se saatananperkele sitten menikin jäätymään!!) polttaisin koko talon..

Perjantaiterkuin

Minna

Päiväkummun Hevostila

EDIT.. Ehdin tätä  kirjoittaessa, aina siellä täällä välillä, laittaa tulet kahteen muuhunkin uuniin, käydä juottamassa hevoset kahteen kertaan, viedä heinät kahteen kertaan, viedä lapset kouluun ja kuvata auringonnousua, syödä (kunnon hobittityyliin!) toisen aamiaisen, siirtää puhallinta kerran ja fööniä kolme kertaa. Tietty kiva olis jos vois tehdä yhden asian rauhassa loppuun, vaan siitä lienee turha nyt haaveilla.. :D

Vuosi 2015/ talvi

Tämähän olikin haastavampi juttu. Ajattelin keräillä muutaman kuvan, millä näyttäisin viime vuoteni. Vaan kun olin käynyt läpi tammi-toukokuun kuvat, oli siinä jo neljäkymmentäyksi kuvaa.. hups.. Kerrottakoon (lohdutukseksenne?), että tammi-toukokuussa kuvasin yhteensä 15188 kuvaa (näistä siis jo huonot poistettu..). Kuvamäärää nostaa huomattavasti kuvauskeikat kisoihin ja näyttelyyn sekä muutamat asiakkaan hevosten kuvaamiset; kuvaan sarjalla, jolloin onnistuneiden kuvien osuus kasvaa. En voi rahastaa kuvalla, joka ei ole täydellinen..

Kokeilen kuitenkin kepillä jäätä, kuinka pitkiä postauksia kestätte; tässä siis vuoden 2015 talvi, tammikuusta maaliskuun loppuun. Viikon sisään näytän kaikki muutkin vuodenajat. Että jos ei silleen niin kauheasti kiinnosta, voitte suoraan jättää katsomatta tämän ja tulevat kolme postausta ja odottaa perjantaita 15. tammikuuta, jolloin postauksen aiheena on pihattotyyppien väkirehuruokinta.

Tammikuussa nuoriso päätti nauttimaan hankitreenistä ja kuvaaja paukkupakkasella kuvaamisesta (no kun se täysikuu oli NIIN hieno; ei kauheasti haitannut 25 asteen pakkanen.. mitä nyt sormet vetivät tunnottomaksi).

Salainen aseemme hienojen tärppäkuvien kuvaamiseen, vai hulluksi tullut isäntä?

Helmikuussa edelleen hankitreeni piristi nuorisoa, kuvaaja sai ekstraonnen auringosta. Kuun alussa puolivuotias Keijo liittyi laumaan. Kuun lopussa kävin kuvaamassa pihatossani aiemmin asunutta Sakke, jota Håckus juoksutti; sekä Aallon Sannan komeaa (ja isoa!!) vuotiasta orivarsaa. 

EDIT! Kävinhän minä kuvaamassa myös entisen ratsastuksenopettajani tallilla sekä Charly-Papan omistajan Sannan luona, vaan jotenkin menivät heidän kuvakansionsa ohi. Anteeksi Sanna ja Marsku!

Maaliskuun 17. päivän muistanen ikuisesti. Silloin mekin täällä Kanta-Hämeessä saimme nauttia revontulista, jotka jatkuivat tuntitolkulla. Itku tuli pariinkin otteeseen, niin olin onnellinen ja niin kauniita olivat reposet. Hevosten liikkumisen kannalta maaliskuu oli hankala, kenttä ja koko pihattoalue pysyivät jäässä, kun aurinko ei vielä tuolle alueelle osunut ja yöpakkasten takia oli ihan turha edes harkita kentän suolaamista. Lisääntynyt valon määrä nostaa orien testosteronitasoa, mikä ilmenee riekkumisen lisääntymisenä. Siihen kun yhdisti huonot pohjat, oli täällä riemu ylimmillään.. Tallinvierustan tarha oli jo sula, sinne pääsivät vuorotellen liikkumaan. Maaliskuussa olin katsomassa Kyran klinikkaa, siellä olivat myös oripäivien parhaat. Kuvan musta ori on Paavonkin faija Pin Rock's Black Velvet, joka oli hienonhieno!

Nyt minä lähden ulos, ruokkimaan karvapallon tyyppisiä otuksia :D Sitä ennen puen päälleni kalsarit verkkarit sukat villasukat paidan pitkähihaisen paidan hupparin pipon hupun päähän toppahaalarin talvikengät työhanskat ja rukkaset. Ei täällä ole pakkasta kuin kakskytyks astetta..

Terkuin 

Minna

Päiväkummun Hevostila