Voi vitsit. Kesä. Edellisiä postauksia tehdessäni oli paukkupakkanen jonka jälkeen oli hiukan leudompaa jonka jälkeen oli paukkupakkanen jonka jälkeen tapahtui säässä jotain käsittämätöntä ja joka saa minut perumaan puheeni siitä että pyrin välttämään säästä kiukuttelun kun ei se mitään muuta. Nyt olen sitä mieltä että saa kiukutella, vesisateet tammikuussa eivät kyllä nyt oikein ole hyvä asia, etenkään kun ne johtivat siihen, että täällä jokaikinen pinta ja pohja on luistinrataa. Nyt on koko yön satanut lunta mikä kait kohta muuttuu vesisateeksi ja sitten alkaa taas tuulla mikä sekin on hanurista.
Pöh.
No joo, painutaan kesämuisteloihin.
Kesällä olin kotona; arkea, laidunkautta ja hiukan juhlaakin.
 |
| Vuoden parasta aikaa? Toukokuun lopulta, juuri ennen kesälomia (ja kesäkuun alun kylmiä sateisia päiviä..); uusi terassikalusto ja Ponitytön tekemä aamiainen. Life is good! |
 |
| Lainalaitumen uusi vanha laumanjohtaja, Elvis-Jättiläinen. Takana tuleva ruunikko, vuotias Kepa, näytti Elviksen vierellä miniminiotukselta :D |
 |
| Meidän laitumen laumaan tuli kaksivuotias ori Samu. Komea ko mikä! |
 |
| Pikapika aikataululla (soitti keskiviikkona, tuli perjantaina) tullut TOSI komea musta kaksivuotias suomenhevosori. Olihan vaan kipakka ja erikoisen herkkä ja epäluuloinen suomenhevoseksi. Aika nopeasti tämä otti johtajuuden itselleen (mikä ei välttämättä ole hyvä asia; noin nuori, kokematon ja ehdoton johtajana).. |
 |
| ..vaan onneksi ei siitä kauaa saanut nauttia kun toinen musta suokki, kolmevuotias vanha tuttu Musta saapui ratsuttajalta ja pisti keltanokan järjestykseen. |
 |
| Nämä juhannustorstain kuvat kuvattuani oli hyvä lähteä lomalle :) |
 |
| Heinäkuun alusta. |
 |
Heinäkuussa juhlimme Ponitytön rippijuhlia. Tässä äitini, tyttäreni ja minä.
Elämä näyttää parastaan :) |
Kesällä olin matkoilla.
 |
Juhannuksena mökillä.
Isäni soittama Iltasoitto, hiljaisella järvellä. Siinä vaan on jotain. |
 |
| Lemmenjoen Ravadasköngäs. Yhden päivän vain kävelimme metsissä, sen suunnitellun viiden päivän vaelluksen sijaan. Silloin vitutti eräs hevosista, joka polkaisi jalkani päälle, kipeyttäen jalan piiitkäääksi aikaa ja estäen vaelluskenkäni jalkaan mahtumisen. Jälkikäteen onni; ehdimme autoilla pidempiä matkoja; nähdä ja kokea paaaljoooon enemmän. Onni onnettomuudessa :) |
 |
| Jokioisilta Hämeenlinnan kautta länsireittiä pitkin Lemmenjoelle, idän kautta takaisin Hämeenlinnaan. Pitkät kuvapostaukset piiiitkääääästä ja erittäin antoisasta autoreissustamme, ensimmäiseen osaan pääset TÄSTÄ. |
 |
Ihan pakko mainita lukuisista yöpymispaikoistamme Punkaharjun Putikon Hovi, jolle annoimme isot pisteet paikasta, tiloista ja palvelusta.
P.S. En eläissäni ole missäänkoskaan nähnyt noin valtavan kokoisia kuusia. Huikeita!! |
 |
| Jokakesäinen lomareissumme Itä-Suomeen, minne kerääntyy paljon rakkaita ihmisiä, sukupolvia siellä taitaa olla jo kolme vai neljä. Kuka nyt sitten hernepyssyilee.. |
 |
| ..kuka keräilee kiviä, kuka saunoo päivässä kerran kuka kaksi kuka kolme kertaa.. :D. |
 |
| Veeran kummitäti osti tälle rippilahjaksi tatuoinnin. Ei ihan perinteinen lahja, luulisin, vaan eipä tuo siskonikaan kait ihan normaali kummitäti ole (eikä liene vaikea arvata montako tatuointia hänellä itsellään on.. :D ) |
Kesällä ehdin myös käydä vieraissa (tässä vain osa paikoista, joissa oli ilo käydä kamerani kanssa).
 |
| Kesäkuun alun Finnderby Ypäjällä, tässä yksi suuresti ihailemistani ratsukoista, Anna von Wendt ja vielä nuori (mutta sitäkin komeampi!!) Schubert. |
 |
| Cherrygarden'sin Sanna Aallon vuotiaat kasvatit. NIIN kauniita ja komealiikkeisiä! |
 |
| Lappeenrannan raviradalla oli isot kouluratsastuskisat heinäkuun lopussa. Tässä ehkä parhaiten mieliini jäänyt ratsukko; nuori Katariina Laitinen aivan jäätävän kokoisen ruunansa kanssa. Näiden meno oli niin yhtenäistä, rauhallista, eleetöntä ja upeaa katsottavaa että kylmät väreet meni. Etenkin kun he saivat koottua itsensä pilalle menneen radan jälkeen, toinen rata (joka kyllä harmillisesti oli arvosteltiin kisan ulkopuolisena) oli erittäin onnistunut. Tuo kisapaikka on hyvä mutta erittäin kyseenalainen, raviradan vieressä nimittäin on lentokenttä, jolta juuri Katariinan radan aikaan lähti lentokone. Ei mikään pieni, vaan ihan oikea matkustajakone, mikä tietenkin on hyvin matalalla tuossa kohdassa, Oli kovin epätodellinen olo, ja mielestäni erittäin epäreilua, että ko. aikaan radoillaan ratsastavat ihmiset eivät saa ottaa rataansa uudestaan niin että se osallistuisi kisaankin. |
 |
| Sain kunnian olla kuvaamassa erään tuttuni pojan rippijuhlia, tämä kaksikko oli niin kovin kuvauksellinen! |
 |
| Kuvauskeikoissa on se valtaisa ilo, että pääsee tutustumaan erilaisiin ihmisiin, paikkoihin, talleihin ja hevosiin. Täällä kävimme koko perheen voimin, lomareissumme yhteydessä. Kiitos Jaana, edelleen muistelemme päivää (ja erityisesti hurmaavaa koiraasi) lämmöllä! |
Joo. Tiedän. Satatuhatta kuvaa. Pahoitteluni, en vaan enää yhtään enempää pystynyt tätä rajaamaan (koska luonnollisesti nämä tässä olevat ovat vain pienenpieni murto-osa kaikista kuvistani.. :P ).
Lupsakkaa tiistaita toivottaen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Positiivinen palaute on aina ihan ihanaa ja rakentava palaute erittäin tarpeellista; näitä saa siis viljellä enemmänkin. Kiukuttelijat, haukkujat ja nillittäjät voivat hengittää syvään vuorokauden verran ja jos edelleen ovat samaa mieltä, voivat toki sitten kommentoida.