Kaiken Kansan Kuvakisa

Nonni. Tämä kärkikuusikon valikoiminen menee kisa kisalta hankalammaksi; johtuuko se minun päättämättömyydestäni (anna naiselle tällainen ihastuttava määrä vaihtoehtoja, kiitos paljon kaikille osallistujille, niin johan siinä tarvitaan paljon pähkäilyä, spekulointia ja "voivoivoi"-vaikeroimista..), lisääntyneestä kuvamäärästä (järkevästi ajatellen tällä saattaa olla osansa..), vai siitä ajatuksesta, että painottaako tehtävänannon täyttymistä vai valokuvauksellisia aspekteja (miten kaikki topmasterchefluontokuvatuomarit osaavat?!?). Harva meistä kuvaajista onnistuu täydellisesti, niin että kaikki "tarvittava" täyttyisi (kuvaajiksi luen tässä ihan kaikki, jotka käyttävät jonkinlaista kuvaa tallentavaa laitetta).

Yksi tämän kisasarjan tarkoituksista (ja haaveistani) on, että tämä innostaisi ihmisiä kuvaamaan ja myös osallistumaan tähän Valtavan Tärkeilevään ja Upeaan Kuvakisaan (hihii..),jolloin en voi enkä halua hakea useat kuvaustekniset seikat täyttävää tarkkaa ja hyvälaatuista kuvaa; tässä kun ei ole tarkoitukseni palkita upeinta kuvaajaa. Varsinkaan kun en missään nimessä itseäni lue sellaiseksi.

Kaikista kuvansa lähettäneistä arvoin naruriimun ja köyden voittajaksi Anu Yli-Jaskarin. Onneaonnea (ohjeet laitan s.postissa)!

No. Tässä. Kärkikuusikko, olkaa hyvät.

PARHAAKSI KUVAKSI valitsin tämän Meiju Paunun (Eläinfysioterapia BestiX) viime kesän helteillä ottaman kuvan kaksivuotiaasta Arielista. Kuva on käsitelty, onko instakuva, kännykällä otettu? Käsittely ei tässä ole se oleellisin tai oikeastaa edes valintaan vaikuttava tekijä, vaan kuvan sommittelu ja asetelma ovat mielestäni erittäin hyvät, toimivat ja osoittavat, että kuvaaja on oikeasti hiukan pohtinut asetelmaa (mikä on kyllä helppoa kun tuo kohde ei nyt niin kauheasti liiku.. :D ). Ja ovathan nämä kyljellään nukkuvat hevoset ovat aina jotenkin niin.. hmm.. kuolleita :D
P.S. Meiju kirjoitti, että hän ei yleensä näihin kisoihin osallistu. Kannatti osallistua.

JAETULLA KAKKOSSIJALLA on Tuuli Jääskeläisen ottama ja lähettämä kuva. On erittäin jännä veto ja myös varsin ennennäkemätöntä, että laidunkauden nukkuhetken kuva on mustavalkoinen, pisteet siitä! Mustavalkoisessa kuvassa ruoho useasti jää hyvin "tikkuiseksi", mihin katse hiukan tökkää, vaan vähän kun käsittelyssä pehmentäisi kuvaa, ruoho pehmenisi. Eivätkä nämä kaksi ehkä olisi niin "sodassa kuolleiden" näköisiä. :D

Niinikään KAKKOSSIJALLA on Sanna Heikkilän lähettämä ja Anne Tapolan ottama kuva. Kaikista "kaviot kattoon"- kuvista tämä vei voiton, vaikka hiukan epätarkka onkin (saisi jälkikäsittelyllä korjattua tarkaksi), ehkäpä siksi kun tuo varsa on osin heinän sisällä/ peitossa. Aivan kuin tuo otus olisi kauankin ollut tuossa asennossa (voi ollakin, ei noista pikkuvarsoista tiedä..) :D
P.S. Sanna Heikkilälle jälleen hatunnosto, hän on osallistunut jokaikiseen kisaan. Voi kun jaksaisit samalla tyylillä kesäkuuhun asti, pakkohan se olisi erikoismainita ja -palkita!

KOLMOSSIJALLE (joojoo, tiedän, tämän pitäisi kait olla nelossija, mutta minä nyt haluan tämän kolmoseksi..) tuli Uutelan Tallin Eija Albrechtin lähettämä ja Anna Tullan ottama kuvan. Kuvan suurin "virhe" on kuvaajan varjo, mutta kyllä tämä niin täyttää tehtävänannon, että kolmossija on oikeinkin oikeutettu.
Eija kirjoitti: "Talutusharjoituksiin tästä pitäisi lähteä, mutta oripoika vaan vetelee unta. Sinnikkäät herättelijät Eija Albrecht ja Sini Apunen."

JAETULLE NELOSSIJALLE tuli Sabina Tuomen lähettämä kuva, jossa "Risteytysorivarsa Julle yritti maastoutua, jotta ei tarvitsisi lähteä harjoittelemaan isojen heppojen juttuja". Tämä kuva on nelossijalla, vaikkei siinä nyt ehkä ole noudatettu kaikkia yleisiä kuvanrakentelun sääntöjä, ihan vain siksi, että tämä naurattaa minua sekä viehättää vihreydellään.

JAETULLE NELOSSIJALLE tuli Satu Sunikan lähettämä kuva, johon hän hyvinkin oikeutetusti ehdotti tekstiksi "I am dead as you can see". Tässä voisi urputtaa tehtävänannosta, että tuo otus on mitä ilmeisimmin juuri tullut työnteosta kun on satulansija pesty, vaan ei nyt urputeta. Vaan nauretaan. Yleensä hevoset eivät kovin pitkäksi aikaa jää selälleen (paitsi jos ne ovat kovin massavia ja jäävät jumiin), siksipä pisteet siitä, että kuvaaja on ollut tarkkana ja tarkennus myös.
P.S. Sadulle pisteet siitä, että hän on Sannan jälkeen kakkosena kisaosallistumistehokkuudessaan (on se yhdyssana, ainakin jonkin härökieliopin mukaan :D). Jatka(than) samaan tahtiin?! :)

Säilyttääkseni epäloogisen linjani loppuun asti sijoitan tämän Eeva-Liisa Nurmisen lähettämän kuvan KUUTOSSIJALLE (koska menin jo sekaisin siitä, oliko tämä oikeasti viides vai seitsemäs..). Näyttää olevan niin umpiunessa tuo otus, että vaikka kännykällä otettu kuva onkin, olisi tuon helman/ hihan/ kassin minkälie ehtinyt siirtää pois kuvasta. Saivartelua, tiedän, mutta vain sellaista, missä kaikki on jo suurinpiirtein kohdillaan, voi saivarrella. Hienosäätöä :)

Mutta tuo alahuuli <3

ERIKOISmaininnan saa tämä Sabina Tuomen lähettämä kuva. Kärkeen ei päässyt, kun ei ehkä ihan täytä tehtävänantoa, mutta koska tämä on NIIN paras näkemäni haukotuskuva, on pakko mainita tämä erikseen. Sen kummempaa palkintoa en tästä anna PAITSI jos satut olemaan huhtikuisilla Tampereen Hevosmessuilla ja löydät osastoni, silloin annan matkaasi omista kuvistani teettämiäni postikortteja :)

Kaikki muutkin kuvat pääsevät postaukseen, huomenna tai lauantaina tai jotenkin (huomaatteko suuren suunnitelmallisuuden tekemisissäni..)

Torstaiterkuin

Minna/ Päiväkummun Hevostila