3282, osa 1/2..

.. eli kertomus talliyrittäjän viikon mittaisesta kesälomasta, joka alkoi Hämeenlinnan mökiltä ja päättyi kotiin Jokioisille ja jonka aikana ajoimme kolmetuhattakaksisataakahdeksankymmentäkaksi kilometriä. Lyhyestä virsi kaunis; vähemmän sanoja ja enemmän kuvia menomatkastamme Lemmenjoelle.


Iltakuudelta, juhannussunnuntaina, Hauholla kasvattaja Eeva-Liisa Penttilän luona, kauniissa kesäsäässä varsoja ihmettelemässä.

Sama kuva löytyy myös TÄÄLTÄ!

Iltayhdeksän aikaan välipalaa Jämsän keskustassa huoltsikalla. Jämsä ei kyllä parastaan juhannussunnuntai-iltana näyttänyt; ankea, roskainen ja siellä täällä haahuilemassa juhannuksen väsyttämiä ihmisiä..


Vaan onneksi Jämsänkosken puolelta löytyi kaunis kuvauspaikka. Ei ihan paskana paikkana jäänyt Jämsä mieleeni.. :D

Vaille puolenyön löytyi älyttömän hieno näköalatorni Karstulan Kirkkovuorelta, ihan sattumalta. Ei yhtään haitannut kipeä varvas rappujen kiipeämistä, niin oli kiire kun aurinko oli juuri painumaisillaan piiloon (vasta alaskävellessä kiittelin taas sitä yhtä oriin rutaletta, joka loikkasi pikkuvarpaani päälle ja siten muokkasi loma-aikataulumme ja -tekemisemme uusiksi..)

Yhdeltä yöllä, jossain Viitasaaren liepeiltä; nippanappa hereillä.. Että otti pannuun, kun vaan väsytti niin kovin kovasti; vuorokauden paras kuvausaika, ainakin jos usvasta pitää, ja vaan niin kovin... zzzzz...

Kaksikymmentä yli kaksi, Oulun liepeiltä. Viime vuoden reissulla isäntä hiukan antoi palautetta jatkuvista pysähtelyistä, nyt hän herätti minut, "sä ehkä haluat tämän kuvata". Rakkaus on.

Kolmen tunnin autossa nukuttujen yöunien jälkeen Oulun ABC:hen TODELLA maittavalle aamukahville. On hämmästyttävää, kuinka voi samalla nimikkeellä myydä kahvia ja Kahvia.

Aamukymmeneltä, lähes helteessä, Oulun Nallikarissa (Nallikarilla?). Kiitos lukijalleni Anetelle, joka vinkkasi hienosta paikasta. Kyllä ei oltais ilman vinkkiä osattu sinne mennä, mikä olisi ollut tosi sääli. Hienohieno paikka!

Iltapäiväkolmen aikaan olimme Rovaniemellä, jossa yövyimme. Maistui ruoka ja maistui uni!

Verkkaisesti tiistaina lähdimme liikkeelle. Onni ja ilo automatkailussa; ei aikatauluja ei pakkoja ei yhtään mitään muuta kuin pieniä teitä joilla melkein joutuu hieraisemaan silmiään jos joku ajaa vastaan. Onnea!

Tiistaina iltapäiväneljältä, jollain Lapin isolla suoaukealla. Pienenpienenpieni vaivaiskoivu, hiljaisuus ja sopiva tuuli, eivät sääsket häirinneet.

Ihme että isäntä uskalsi enää pysähdellä jokien luo, minulla kun tuppaa niissä aina tovi menemään. Miltä vesi näyttää jos kameran säädöt ovat näin?

Tai noin?

Ei ollut ruuhkaa, ei.

Iltakahdeksalta perillä Lemmenjoella. Ilma, pihasauna, lämmin ruoka; oih..

..ja isännällä kerrossängyn yläosa, joka isosti vinkaisi jo siitä, että isäntä hengitti.. :D

Ensi kerralla lisää matkailua. Ja sitten joskus tarinaa uudesta mustasta Itsepäisestä Suomenhevosesta, joka on TOOOSIIIII hieno, mutta joka taas hetkeksi keikautti koko laumaa. Ja joskus myös Kerttu-Neidin tämänkesäisestä varsasta, joka myös on hienonhieno.

Keskiviikkoterkuin

Minna/ Päiväkummun Hevostila