Kalenteri hinta 25,- sisältää postikulut (postitus marras-joulukuun vaihteessa). Kuitin saat pyytäessäsi, hinnassa on siis mukana alv. Koko on avattuna A3, suljettuna A4 eli kierteet menee keskellä. Niin kuin markettien ja kirjakauppojenkin kalentereissa. Näissä kalentereissa on erona toki joo kalliimpi hinta, mutta jokaisen kuvan takana olevan tarinan ja tilanteen ja hevoset pystyn kertomaan ja nimeämään :) Missä on Paavo ja missä Kepa ja miksi se seisoi noin ja niin edelleen.. Vaihtoehtoina on fwb-hevosten kuvat tai suomenhevoskuvat. Tilata sopii facebookin kautta yksityisviestillä (Minna Alaspää tai Päiväkummun Hevostila) tai sitten minna @ paivakummunhevostila.fi.
Toinen puuuu-uuuhhh tulee tietenkin kuvakisasta. Arvonta oli helpoin homma tätä koko kuvakisaa.. Arvonnassa itselleen Callisto Horsesin viltin voitti Laura Viskari. Viidelle ihmiselle arvoin Hevostiimin Kultajäsenyyden kuukaudeksi. Maria Virtanen, Anna Tähti-Hiironen, Satu Määttänen, Satu Sunikka ja Jenni Pakarinen, teillä on siis kuukausi aikaa katsella ja ihmetellä kaikkea, mitä Hevostiimi tarjoaa. Kynsistudio Tuija Raumanilta tulee lahjapaketti Raisa Laineelle. Onnea teille kaikille, ketä arpaonni suosi! Tulen teille kaikille laittamaan viestiä, mikäli sitä ei viikonlopun aikana kuulu, pistä minulle viestiä! Viestit lähtevät myös kärkikolmikolle sekä erikoismainituille, joille lähetän hevoskortteja tai pieniä julisteita, mitä nyt sattuu kirjekuoreen mahtumaan :D
Kuvien paremmuuden ratkaisin ihan puhtaasti omista näkokulmistani ja siitä, miten olen kuvausoppini saanut tässä elämän varrella. Toki henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat, jolloin tämän(kin) kisan tuloksista esiintyy erimielisyyttä. Feel free, kysyä sopii jos joku jää mietityttämään.
Aihe oli Kesä 2015. Hyviä kuvia pudotin kärjen ulkopuolelle, koska kuva olisi voitu kuvata myös jonain muuna vuodenaikana. Ensimmäistä kertaa kuvakisoissa pyysin erästä kisaajaa lähettämään uudelleen kuvat, isompikokoisina, koska kuvaajan kuvista toinen oli suvereenisti paras kaikista ja se toinenkin oli erinomainen; ne täyttivät aiheenannon sekä kaikki minun tietämäni ja käyttämäni kuvausteknisetkin seikat JA koska ne ovat oikean kokoisia kuvia (eikä mitään postimerkkejä), saatoin ne onneksi nostaa ykkössijalle. Vai voiko joku väittää, etteivät alla olevat Jessica Ruposen kuvat kuukauden ikäisestä Viola-tammasta ole kauniita? Epäilemättä paljon lisääkin kuvia tästä otuksesta löytyy Jessican blogista, täältä. Minä itse jälkikäsittelisin värien vahvistamiseksi ja syventämiseksi, vaan koska nämä "jälkikäsittelen kuvani vs. kannatan luomua" ovat makuasioita, en niihin yhtään sen enempää uppoudu.
Toiseksi tuli Minna Kiiso, jonka kuvassa on niin paljon katoavaa kauneutta, että oikein surettaa. Katoavaa kansanperinnettä, olemista, käyttäytymistä (okei joojoo, mulla on kauhean syvällinen olo tällä hetkellä.. :D ). Ei enää tehdä yhdessä, edes ihmisten kesken saati sitten hevosvoimilla. Senpä takia kakkoseksi, vielä kun kuva ihan kuvanakin toimii. Ainoa "virhe" on vinossa oleva horisontti.. mikä voi johtua siitä, että kuvaajan hauiksia hapottaa niin pahasti talikkohommien jälkeen, ettei kamera pysy enää suorana?! :D
Kolmanneksi tuli Laura Viskari. Waltteri Niemelä on joko kiltisti totellut Lauran ohjeita, tai sitten osannut ihan isse asettua kohtaan. joka antaa jo itsessään kuvalle kehykset. Yksi valokuvien tärkein ominaisuus on, toki sen lisäksi että ne houkuttelevat itseään katsomaan, mutta myös se, etteivät kuvan elementit johda katsetta pois kuvasta. Tässä koivut ja rantamitkäliekasvit pitävät katseen kohteessaan. JOS nillittää tahtoisin, huomauttaisin tuosta veneestä ja talosta, ne hiukan "pilaavat" tätä kahdenkeskeistä hetkeä luonnonhelmassa (tai pikemminkin paljastavat, ettei tässä nyt ihan kaukana kavalasta maailmasta olla..). Ehdotonta plussaa tälle kuvalle on "kehyksien" lisäksi vastavalo, joka on NIIN maailman parasta. Ainakin minun mielestäni.
Neljänneksi pääsi Milla Markkanen tällä todella vahvojen värien kuvallaanja jossa, ainakin minun näppituntumani mukaan, on asettelu ja rajaus ainakin siten, että minä olen niihin tyytyväinen. Piipittää voisin tuosta kainalon kohdan vihreästä läikästä.. Onko tuo piehtaroinut? Se olisikin ihan fine. Onko siinä joku kukka? No sen olisi kuvaaja voinut taittaa pois. No, ei anneta sen häiritä.
Viidenneksi tuli Laura Peltokangas tällä ei-niin-loistolaatuisella mutta sitäkin vahvemmin aiheenannon täyttävällä kuvalla. Kuva on otettu erittäin hyvällä hetkellä (sattumaa vai taitoa?!), hevosen askelluksen kannalta. Tuo vastavalo ja elämänriemu!
Kuudenneksi tuli Krista Simula tällä jotenkin.. jännällä kuvalla. Voikukat ovat kesää, mutta lapsen vaatetus on jotain ihan muuta. Tai no, olihan tuo juurikin ainoaa oikeaa pukeutumista alkukesään, vaan siltikin se hämää silmää (tai aivoja?!). Kärkeen se ei päässyt siksi, koska tämä voisi olla kuvattuna milloin vain muutenkin; näitä rakastettavia kaverikuvia näkee onneksi ympäri vuoden.
Seuraaville kolmelle kuvalle haluan antaa erikoismaininnan sekä lähettää muutaman postikortin/ pienen julisteen palkinnoksi.
Isabella Tervosen kuva on kertakaikkisen huikean kaunis, vaan koska se on voitu kuvata milloin vaan muulloinkin kuin kesällä, se ei kärkeen päässyt. Minä henkilökohtaisesti pidän tästä aivan valtavasti, vaan jotenkin miellän sen syksyyn. Meniköhän oikein? Veikkaisin, että Isabellan blogista löytyisi lisää kuvia, koska melkein voisin väittää, että hän jonkun verran on kuvannut.
Mari Muhosen kuvasta isot pisteet kuvaajalle, on joko ollut tosi matalalla rannassa tai sitten pistänyt itsensä niin sanotusti likoon eli ollut itsekin järvessä. Viisaathan sitä opettavat, että jos on aihe tai paikka, mitä kuvataan paaaaaljoooon, täytyy keksiä jotain omaperäisempää jos tahtoo erottua. Siispä hatunnosto kuvaajalle!
Siiri Hillin kuvalle erikoismaininta ja kuvaajalle pisteet siitä, että kuva on osattuu ottaa niin, että se on käsittelyllä saatu kauniiksi väreiltään, niin hevosessa kuin taivaassakin. Nämä kun tuppaavaat lähes aina palamaan taivaasta puhki. Loistavaa työtä!
Viikonlopun aikana kaikki muutkin kesäkuvat. Nyt ei muuta kuin lupsakkaa perjantaita kaikille toivottaen
Minna/ Päiväkummun Hevostila
Oletpa valinnut tunnelmallisia kuvia kalentereihin! Juuri vein isälleni lahjaksi valokuvistani teetetyn seinäkalenterin (valitettavasti saajan mieltymykset huomioiden pidättäydyin mieliteoistani ja onnistuin kasaamaan kalenterin ilman ainuttakaan hevoskuvaa, yksi koirakuva sentään pääsi edustamaan eläinosastoa), mutta ei käynyt pienessä mielessänikään, että voisi tarjota jotain vastaavaa vaikka muillekin, jos halukkaita löytyisi. Olen sen verran tuore blogisi seuraaja, joten pahoittelen tietämättömyyttäni: Oletko harrastanut näiden kalenterien teettämistä jo monenakin vuonna? Mielelläni kuulisin lisää valokuvauspuuhistasi ja kuinka olet kuviasi hyödyntänyt näiden kalenterien lisäksi :)
VastaaPoistaVoi että, minulta on mennyt tämä kuvakisasi pahemman kerran ohi! Tai sitten sen aikoinaan noteerasin mutta unohdin sopivien kuvien puuttuessa tai jotain. Upeita kuvia on kyllä kisa kerännyt, ja oli hauska lukea kommenttisi jokaisesta kuvasta. Toivottavasti sitä ensi kerralla ymmärtäisi osallistua itsekin: on aina mukava kuulla perusteltuja näkemyksiä, miltä se oma kuva näyttää toisten silmin katsottuna.
Kiitän myös postauksen sisältämistä linkkivinkeistä! Josko näistä löytyisi uusi blogi hevosvalokuvausblogien listan jatkoksi lukuluetteloon :)
Kiitos! Olen nuo kuvat valinnut niin, että kalentereilla olisi mahdollisimman suuri ostajakunta; nuo maisemakuvat kun yleensä miellyttävät myös niitä ei-niin-hevosiin-vannoutuneita-ihmisiä. Tämä on toinen vuosi näitä kalentereita ja ajatuksena näissä on se, että koska vietän aikaani niin valtavasti kameran kanssa, voisinko kuvillani mahdollisesti edes hiukan lisätä talliyritykseni tuloja. Enemmänkin voin kyllä kertoa, mielelläni, kaikille ketä kiinnostaa, mutten jaksa tässä sitä tehdä. Lisää sopii kysellä minna @ paivakummunhevostila.fi :)
PoistaMitä kuvakisaan tulee, luulen, että uusi kisa tulee sitten sydäntalvella.
25€ kalenterista? Sulla on mukavia kavereita jos noita ostavat.
VastaaPoistaVoi rakas pikku mussukka. Sitten kun kasvat isoksi niin opit ymmärtämään matematiikkaa, realismia ja yritystoimintaa.
PoistaNo voi höh. Enhän minä tajunnut, ettei anonyymi voi tietää viime viikolla rikkoutuneesta pyykkikoneestani tai tällä viikolla tiltanneesta uunista ja siitä, kuinka toivoin saavani kalenterimyynnistä hiukan apuja uusien ostamiseen ( ja muuten, viime vuoden vajaan sadan myydyn kalenterin ostajista valtaosa oli ihan tuntemattomia, jotka kiittelivät kauniita kuvia ja markkinoilla olevista seinäkalentereista varmaankin ainoata, mikä on täysin kotimaista työtä).
PoistaMoneen kertaan meinasin kommenttini poistaa vaan en taidakaan. Seisokoon nyt tuossa, muistutuksena siitä, että vaikeneminen olisi ollut kultaa..
Vitsi tulee hienot kalenterit, sun kuvat on aina yhtä mahtavia!
VastaaPoistaTuo meikäläisen (Isabella Tervosen) kuvakin näköjään päässyt mukaan. :O Se on tosiaan loppukesästä otettu, joskus elokuun puolivälissä. Tai ehkä se jollekin on alkusyksy. Mutta pakko myöntää, että jotenkin on enemmän syksyinen kuin kesäinen. :) Kiitos kuitenkin hurjasti kommentista ja erikoismaininnasta, oli ensimmäinen kuvakisa mihin olen koskaan osallistunut!
Kiitos kehuista :) Olen aina sanonut ja edelleen sanon, että minulla on aikaa, erittäin hyvät mallit ja maisemat sekä kelpo kamera ja kuvankäsittelyohjelma; niillä pääsen tällaisiin lopputulemiin ilman mediataitojen professuuria.. :D
PoistaHyvä valokuva luo aina jonkinlaisen tunnelman tai tunteen katsojalle. Minulle sinun kuvastasi tulee hiukan alakuloinen olo; miellän sen siten syksyiseksi. Vaan hälläkö väliä mihin sen miellän, kaunis se on joka tapauksessa!
miten saa tuon palkinnon? pitääkö sulle ilmottaa ja laittaa osotetta yms vai? :)
VastaaPoistaTässä aamun aikana laitan teille kaikille postia. Yleensä laitan kyllä samantien, vaan eilen oli niin paljon "oikeitakin" töitä, etten enää ehtinyt enempää koneella hengata. Anteeksi!
Poista