perjantai 24. tammikuuta 2014

Talliyrittäjän pakkaspäivä

Viime viikonloppuna näkyikin muiden Hippola-bloggajien postauksista, että säät ovat vihdoin muuttuneet harmaansateisenusvaisista kipakan aurinkoisiksi. Kummasti innostaa valokuvaamaan, kun kuvat oikeasti näyttävät joltain muulta kuin epätarkalta ja harmaalta. Säät luonnollisesti jakavat mielipiteet suuntaan ja toiseen; mutta hevosten, ainakin pihattohevosten kannalta mietittynä nämä pakkassäät ovat oikein sopivia. Hevoset näyttävät tyytyväisemmiltä kuin kesällä lämpötilan noustessa yli kahdenkymmenen. Pakkasilla hevoset ovat lupsakan hyväntuulisia ja vaan entisestään pörhistävät karvojaan, nyt jos koskaan täällä siis on Oikeita Karvaturjakkeita. Ison pihaton hevoset pärjäävät ilman loimia, Klipattu poni on luonnollisesti takitettu vahvasti, ja myös varsat ovat kevyellä loimella loimitettuja, muulloin kun kentällä ulkoillessaan.

Tallitöiden tekijälle nämä pakkasluvut ovat toisaalta hyvä asia, toisaalta huono. Hyvää on ehdottomasti se, että kun vaatetus on oikea (=sisävaatteet, villasukat, kaulaliina, pipo, hupullinen huppari, toppahaalari, karvavuorelliset jalakset, ohuet hanskat ja siinä päällä rukkaset), saa työt tehtyä hiettä ja kevyen oloisesti. Paikallaan ei parane seisoskella oikeastaan hetkeäkään, varpaat ja sormet jäätyvät nopeasti jos liike lakkaa. Työt on jaksotettava eri tavalla, kun välillä täytyy käydä sisällä syömässä (ravintoa täytyy saada hiukan enemmän kuin lämpimämmillä säillä) ja lämmittämässä viilenneet sormensa. 

Hyvää on se, että pakkasella lanta on kevyttä, huonoa taas se, että sen joutuu petkeleellä hakkaamaan irti maasta. Se, että mönkkäri ei edes inahda näillä pakkaslukemilla periaatteessa hidastaa työntekoa, mutta onneksi kottikärryjä on kevyt työntää, kun lanta on kevyttä eivätkä kottikärryt uppoa maahan. Vesihuolto toimii periaatteessa samalla tavalla kuin muutenkin, ainoa on, että hevosille vietävä vesi on kuumaa ja siihen lisätään merisuolaa. Näillä on pärjätty hyvin viime talvenkin 30 asteen pakkasilla; suola pitää veden sulana pidempään ja toisaalta lisää hevosten tarvetta juoda. Heinää kuluu suurinpiirtein sama määrä; hevoset kyllä syövät enemmän, mutta heinää ei mene hukkaan juuri lainkaan, kun maahan heitellyt heinät kelpaavat nirsoimmillekin. Tilan hevoset syövät säilöheinää, jossa kuiva-ainetta on noin 70% (kuivassa heinässä kuiva-ainetta on noin 83%, noin niinkuin vertailun vuoksi). Viime vuoden kuivat kesäsäät tuottivat hyvinkin kuivaa säilöä, mikä luonnollisesti on hyvä, koska heinä säilyy jäätymättömänä kovassakin pakkasessa.

Tätä hyvää/ huonoa-listaa voisi jatkaa pitkäänkin, vaan ehkäpä nyt vaan kuvilla näytän, miltä näytti viime sunnuntain työpäiväni, kun täällä Jokioisilla oli -21 ja kaunis aurinkoinen sää.

Iltapäivällä Seppo ja Paavo pääsivät tarhastaan kentälle liikkumaan. Ei näyttänyt pakkanen hidastavan liikettä, päinvastoin.
Aamukahdeksalta kuu vielä valaisi.

On aina yhtä karua lähteä unisena hakemaan polttopuita ulkoa, vaan hyvää on se, että sitten viileä tupa ei tunnu ihan niin viileältä. Ja heräähän siinä pakostikin, kun nenänsä ulos laittaa. Aamut alkavat aina tulenteolla, vanha puulämmitteinen maalaistalo viilenee nopeastikin.

Kahvia. Monta kupillista. Saatava.

Turha edes yrittää..

Siirtotallin sisälämpötila pysyy plussan puolella, kunhan hevoset ovat sisällä ja luukut lähes kiinni. Hieno kuura peittää seinää tuuletusraon kohdalla.

Ponille huomenet, ja heinää.
 
Varsoille huomenet, ja ulos karsinasta. Viettävät näillä pakkasilla yönsä poikkeuksellisesti ovien takana, muutoin saavat vapaasti kulkea sisään ja ulos.

Varsojen karsinan siivous, märät läikät ja lanta alkavat jäätyä heti kun varsat karsinasta poistuvat. Kuivikkeena tällä hetkellä olkipellettiä, purua ja olkea, näillä pohja pysyy pehmeänä ja hyvänä.

Varsoille aamuruoka. Kummallekin oma iso vati (kuopivat paljon, vadit lentelisivät pitkin poikin jos ei vati olisi kiinni puussa..) ja varsat kiinnisidottuna (kaverin vati on aina mielenkiintoisempi ja musta varsa, nopeampikasvuinen, tietenkin syö hitaammin).
Laita tuli toiseen uunin. Ja kolmanteen.

Hengaa netissä, syö aamupala. Poikkeuksellisen hieno aamiainen, isännän tekemä nakkimunakas. Pari tuntia ulkotöitä teettää kumman vahvan nälän :D

Pihatolla töitä tehdessä (heinät, vedet ja lannat) seuraa, kun isäntä kuvaa fiiliskuvia pellolla mahallaan maaten.

Aja vähän matkan päähän auttamaan Sannaa ja Piimistä. Jää ihailemaan.
Kotiinpäästyä anna varsoille lisää heinää.

Lämmitä viides ja kuudes ja seitsemäs uuni. Nauti lounas, sen jälkeen torku pöydän ääressä.
Vie varsat kentälle. Totea, että viimeisiä hetkiä viedään, kun voi viedä molemmat yhtä aikaa (=väistele elämänriemusta riekkuvia varsoja; potkivia takajalkoja ja pystyynnousevia etupäitä..).
Samalla, kun katsot varsojen riehumista ja täytät pihaton heinälaatikot; katsele kun Veera ratsastaa Ponilla.
Jaa iltaruoat pihattolaumalle. Suomeneläjät syövät kivennäisensä kentän puolella. KorkeatJaKapeat, kaksivuotiaat hannoverit, syövät oman täysrehu-kaura-vitamiini-annoksensa omassa rauhassaan.

Pihattolaisilla on vapaa heinä, niinpä tämä on päivän kolmas heinänjakokerta. Talviaikaan ehdottomasti paras tapa jakaa heinät (ja samalla siedättää hevoset liikkuvalle ja rahisevalle pressulle), on kiskoa ne pressun päällä ja jakaa siitä laatikoihin.

Pihattolauma alkaa olla melko valmis yötä varten. Väliportti on avattu, laumalla on siis vapaa kulku pihattoalueelta kentälle.
Täytä vedet, kolmatta kertaa tänään. Ihaile tähtitaivasta.

Pihattoalueen lannat siivotaan aamupäivällä, joka päivä. Harkitse, siivoatko vielä nämä muutamat lantakasat vai ihailetko kuuta..

Päivän päätteeksi ihaile upeaa talvi-iltaa ja koivukujaa. Harmi, ettei valokuviin saa välittymään kuuraisten koivujen, tähtitaivaan ja hyvän työpäivän aiheuttamaa onnea. Varsinkaan kun kuvaa käsivaralta ylipitkällä valotusajalla jäätynein sormin :D

Tältä näytti tämän talliyrittäjän tämä työpäivä, kiitos kun jaksoit katsoa koko päivän. Herättikö kysymyksiä?

Olen tekemässä gallupia erilaisten hevosalan ammattilaisten ja harrastajien keskuudessa. Tämän kyselyn tulokset tulevat varmaankin seuraavaan postaukseen. Tule katsomaan, mikä aihe hajottaa mielipiteet!

Pakkasterkuin
Minna/ Päiväkummun Hevostila

9 kommenttia:

  1. Kyllä tuollaisesta elämästä varmaan jokainen unelmoi, mutta harvat siihen varmaan kykenevät. On se kummiskin lähes tulkoon 24/7, mutta ehkä sitä joskus omissa haaveissaan saa muutaman pollen omaan pihaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä varmaan jokainen kykenee tällaiseen, kunhan on riittävän vahva motivaatio ja toisaalta taustalla riittävän pitkä asioiden suunnittelu ja järjestely. Me teimme muuttoa Espoosta tänne noin viisi vuotta, siinä ajassa ehti pohtia ja valmistautua. Vaan siltikin välillä tulee hetkiä "onko tämä nyt todellakin kaiken tämän arvoista??", mutta onneksi vielä useammin "voi että, näin on oikein hyvä. Olen onnellinen."

      Poista
  2. Ihana blogi! Liityin lukijaksi:) Jos tykkäät hevosblogeista, niin käy kurkkaan hevoshaaveita.blogspot.fi

    Ps. Saanko tehdä sulle bannerin? Sulla on tosi hyvälaatuisia kuvia, niin niistä saisi tosi hyvän:) / Tämänhetkinenkin on hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ystävällistä. Toki saat bannerin tehdä; se, käytänkö sitä ja missä, jää minun päätettäväkseni.

      Poista
  3. Tykkään ihan kauheasti tästä sun blogista! Jotenkin hienoa, että jaksat tallinpito arjen ohella jakaa kokemuksia muillekin, ne on mielenkiintoista luettavaa, vaikka olisivatkin vain ihan tavallisesta arjesta kertovaa. Itselläni joskus haaveissa oma paikka, joten siksikin luen tätä todella mielenkiinnolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Nyt blogin myötä voin mielekkäästi perustella sitä, että istun tietokoneella kuvia läräämässä, "kirjoitan postausta, nyt ei ehdi sitä tai tätä" :D

      Vinkiksi haaveiluun; tarpeeksi monta vuotta kun valmistelee, on varmasti valmistautunut siihen, mitä tuleman pitää (= töitätöitätöitätöitä..). Mutta toisaalta, joskus täytyy uskaltaa luottaa siihen, että elämä kantaa, vaikkei kaikkea olisi ihan pystynytkään varmistamaan. Taidankin tehdä tästä "espoolaisesta tallityöntekijästä jokioislaiseksi pihattotalliyrittäjäksi"- projektista oman postauksen, sen verran näyttäisi herättävän mielenkiintoa :)

      Poista
  4. Oliko Veera tänään naapuri tallinne kentällä ratsastamassa kun näytit olevan ponin kanssa siinä ilmoitustaululla? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noup. Veera laiskotteli kotona, minä olin Ponin kanssa iltakävelyllä ja maneesia huomiselle varaamassa :D Kaiken sinäkin ehdit huomaamaan!

      Poista
    2. Jep ;) Mulla oli tunti viideltä niin olin lähdössä tallin puolta silloin.

      Poista

Positiivinen palaute on aina ihan ihanaa ja rakentava palaute erittäin tarpeellista; näitä saa siis viljellä enemmänkin. Kiukuttelijat, haukkujat ja nillittäjät voivat hengittää syvään vuorokauden verran ja jos edelleen ovat samaa mieltä, voivat toki sitten kommentoida.